Birdyn kotisivu

Kertokaapa minulle, miksi juuri Kroisokset ovat niin äärettömän omahyväisiä ja empatiavammaisia?

Olen viime aikoina useammin ja useammin pohtinut energiatasapainoa. Minussa ja muissa, ja ihmisten välillä.

Mikä on totta? Onko tämä näkemäni tässä totta minulle vai muillekin? Miten käsittelemme ihmistä, joka näkee asian toisin?

Näin rujon esimerkin siitä, missä vanhemmuus menee näinä päivinä.

Työntekijä, olet tuote, jota myydään!

Arvatkaapa, miksi kouluväkivallalle ei voida mitään?

Näin aikuiset nimittelevät toisiaan Facebookissa. Aikuiset, jotka tuntevat toisensa tosielämässäkin.

Masu pipi, vatsa rikki, ja tietenkin sitä keski-ikäinen pelkää aivonsa takaosassa, että syöpä.

Joskus pieni asia jää jylläämään päänupissa. Kuten tämän artikkelin kertoma tarina, jonka pointtina oli kertoa, miten kirjoittaja valaistui ja muuttui arjen enkeliksi. Minua puistattaa.